Artikkeli - Johan Bäckman: Miten venäläinen kirjoittaa talvisodan?

[mixer]

Historiallinen Aikakauskirja 3-2006
Johan Bäckman: Miten venäläinen kirjoittaa talvisodan?

Johan Bäckman analysoi talvisota-nimen kirjoitustapaa suomalaisessa ja venäläisessä historiankirjoituksessa. Itänaapurissamme talvisodan kirjoitusasu on vaihdellut voimakkaasti ja heijastellut maidemme välisten suhteiden tilaa.

"Talvisotaa meillä on ikävä. / Kirjoitin Pyhän Nimen lauseen alkuun / että alkaisi isolla kirjaimella". Näin Paavo Haavikko tuoreessa runokirjassaan yrittää ohittaa kysymyksen siitä, pitäisikö talvisota kirjoittaa isolla vaiko pienellä alkukirjaimella.

Suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjen mukaan sodat kirjoitetaan aina pienellä alkukirjaimella (esim. talvisota, jatkosota ja suuri isänmaallinen sota). Kuitenkin professorit Matti Klinge ja Timo Vihavainen ovat ottaneet tavaksi käyttää muotoa Talvisota. Heidän mukaansa talvisota tarkoittaa yleisesti sodankäyntiä talvella, kun Talvisota viittaa tiettyyn vuosina 1939"“40 käytyyn sotaan. Mieltymys isoon kirjaimeen kertoo myös talvisodan merkityksen korostumisesta historiankirjoituksessamme.

Sodan toisen osapuolen eli nykyisen Venäjän historiankirjoituksessa talvisodan kirjoitusasu on vaihdellut. Sodan aikana sitä usein kutsuttiin suomalaiseksi sodaksi (finskaja voina) tai suomalaiseksi kampanjaksi (finskaja kampanija / финская кампания). Niitä käytetään edelleen puhekielessä sota-sanan pehmentämiseksi tai häivyttämiseksi. Mainittakoon, että samasta syystä venäläiset kutsuivat ensimmäistä maailmansotaa heti sen päätyttyä saksalaiseksi sodaksi (germanskaja voina / германская война). Venäjänkieliset termit suomalainen sota tai saksalainen sota voidaan myös nähdä yrityksinä nimetä nämä kansat tai kansakunnat sotaan syyllisiksi.

Talvisota on esillä O. W. Kuusisen kauhupropagandakirjassa Suomi ilman naamiota, joka ilmestyi sodan vielä kuluessa vuonna 1943. Kirjan suomenkielisessä laitoksessa käytetään melko neutraaleja käsitteitä Suomen ja Neuvostoliiton välinen talvisota 1939/40 sekä Suomen ja Neuvostoliiton välinen kolmikuukautinen sota. Toisen maailmansodan vielä kuluessa asiasta oli mahdollista puhua avoimesti, tosin kuitenkin syyttämällä suomea provokaatioista.

YYA-politiikan aikana neuvostoterminologiaa pehmennettiin. Ystävyysliturgia retusoi sodan kokonaan pois puhumalla vuosien 1939"“1940 neuvostoliittolais-suomalaisesta paikallisesta aseellisesta konfliktista (sovjetsko-finljandski lokalnyi vooružonnyi konflikt 1939"“1940 gg. / Советско-финляндский вооруженный конфликт 1939-1940 гг.). Talvisodan käsittäminen sodaksi palasi neuvostoliittolaiseen historiankirjoitukseen perestroikan myötä 1980-luvun lopussa, kun talvisodan venäläinen vastine zimnjaja voina tuli muodikkaaksi. Sen oikeinkirjoituksesta ei ole sääntöä.

Venäläiset kirjoittavat talvisotansa useimmiten lainausmerkkeihin pienellä alkukirjaimella. Tässä lainausmerkkien tehtävänä ei ole ilkkua tai vähätellä, vaan korostaa suomalaista historiatraditiota ja toisinaan tehdä siihen erottelua. Jos venäläinen kirjoittaa talvisotansa isolla kirjaimella ja ilman lainausmerkkejä, kertoo se suomalaisia arvostavasta suhtautumisesta.

Joskus venäläiset lähteet puhuvat niin sanotusta "talvisodasta" (tak nazyvajemaja "zimnjaja voina" / так называемая "зимняя война"). Tässä erottelun tekeminen suomalaiseen historiatraditioon on voimakkaampaa. Toisinaan käytetään myös muotoa neuvostoliittolais-suomalainen "talvi"- sota (sovjetsko-finljandskaja "zimnjaja" voina / советско-финляндская "зимняя" война). Tässä lainausmerkit erottelevat juuri tämän talvisodan muusta sodankäynnistä talvella.

Sanan suomalainen kaksi venäjänkielistä vastinetta finskaja ja finljandskaja (joka kääntyy myös suomenmaalaiseksi) on tietenkin hyvä erotella toisistaan. Jälkimmäinen viittaa Suomen valtioon ja edellinen suomalaisiin yleensä. Heitähän oli paljon myös Puna-armeijan puolella esimerkiksi Suomen Kansanarmeijassa ja sittemmin Karjalan rintamalla 71. divisioonassa.

Mikä on venäläisen historiankirjoituksen virallinen talvisotatermi? Tuoreen sotatietosanakirjan 7. osasta löytyy nimitys neuvostoliittolais- suomalainen vuosien 1939"“40 sota (sovjetsko-finljandskaja voina 1939"“ 40 gg. / советско-финляндская война 1939-40 гг.). Tässä talvisota-termin ongelmallisuus on nokkelasti sivuutettu. Ilmeisesti myös venäläiset ovat pohtineet talvisodan kaksoismerkitystä.

Asenteet Suomea kohtaan ovat koventuneet venäläisessä historiankirjoituksessa. Tunnetun venäläisen sotahistorioitsijan Aleksandr Sirokoradin kirjan Suomi"“Venäjä: Kolme tuntematonta sotaa mukaan vuosina 1918"“1922 käytiin ensimmäinen "Suur-Suomen" sota (pervaja voina "Velikoi Finljandii" / первая война "Великой Финляндии"). Nämä meillä heimoretkiksikin nimetyt tapahtumat mainitaan venäläisessä historiankirjoituksessa toisinaan myös karjalaisena seikkailuna (karelski avantjur / карельский авантюр). Vastaavasti talvisota on Å irokoradin mielestä toinen ja jatkosota kolmas "Suur-Suomen" sota.

Ylilyönneistä huolimatta on hyvä muistaa, että neuvostoliittolaisissa tietosanakirjoissa Neuvostoliitto nimettiin talvisodan hyökkääjäksi jo vuonna 1963 eikä Suomea ole sen jälkeen syytetty, ainakaan virallisesti.
***
Puheenvuoro ilmestyi Historiallisen Aikakauskirjan numerossa 3-2006